Meidän itsenäisyyspäivä

 Hyvää itsenäisyyspäivää! ❄

Me vietetään itsenäisyyspäivää täällä V:n luona, olen iloinen kun ollaan kaikki koolla. 😊 Eilen tein puolukkajäädykettä valmiiksi pakastimeen. Jäädykkeen lisäksi meidän menuun kuuluu tänään katkarapusalaatti ja jauhelihamureke perunamuusin kanssa, ruokaa joka sopii kaiken ikäisille. 

Otetaan rennosti ja poltetaan kynttilöitä. 🕯🕯

 

Marraskuunkaktuksessa näkyy ihan pieniä vaaleanpunaisia kukan alkuja kun tarkkaan tiiraa. :D 

Syksyn uutta arkea

Syksy ja uudenlainen ( ja uusi normaali! 😷) arki on alkanut. Minun työkuvioissa sellainen muutos, että kun kevään tein osa-aikatyötä ja kesällä olin vain jokusen päivän töissä, niin nyt teen normaalia maanantaista perjantaihin -työaikaa tämän vuoden loppuun asti. Työn aloitus meni kivasti ensimmäisen viikon osalta, toinen eli tämä viikko ollaankin sairasteltu enemmän tai vähemmän koko porukka, ja pidetty flunssakaranteenia kotona. Koronatestissäkin käytiin, minä ja O 10v. Tuloksia odotellaan saapuvaksi maanantaihin mennessä. Tänään tuntuisi olevan jo aika normaali olo (jes! 😀), koko viikon on ollut päänsärkyä, nuhaa, tukkoisuutta...  

Meidän uudenlainen perhe-elämä vielä hakee muotoaan. On joskus tuskastuttavaa, kun välillä näyttää yhdenlaiselta ja sitten taas toisenlaiselta, että miten tämä kannattaisi oikein tehdä. Niinpä en osaa kirjoittaa siitä oikein vieläkään mitään. Tänään Taapero on mieheni luona, samoin kuin M, hänen poikansa. Käyn jossain vaiheessa pesemässä pyykkiä siellä. Minulla ei ole vielä täällä pesukonetta, enkä ainakaan vielä pidä kiirettä sen kanssa, koska pyykkääminen on ainakin hyvä keino saada jonkunlainen tilannetsekkaus jos ei muuten tiedä missä mennään. :D 

Palmuvehkan pistokas, jonka sain äidiltä. 

Minulla on aika paljon tähän uuteen kotiin liittyviä suunnitelmia ja haaveita, nyt polttavin asia olisi uusi sohva. Jospa ensi viikonloppuna pääsisi sitä jo katselemaan. 

Yksi kiva tuleva asia syksylle on minun isän 60-vuotis -synttärit lokakuussa. Lahjan olen jo keksinyt, ja siihen liittyviä valmisteluja on suunnitelmissa seuraaville viikonlopuille. Siitä lisää ehkä myöhemmin. :D 

Mukavaa syksyn alkua! 🌻🍂

Uudessa kodissa

Aloin heinäkuun alussa tuomaan tavaroita tänne uuteen kotiin. Muutto tapahtui aika hitaasti, on tarvinut tehdä uusia hankintoja ja aluksi asuin enemmän vielä vanhassa kodissakin. Mutta nyt asumme täällä 10v:n, 12v:n ja taaperon kanssa. Pojat tuntuvat olevan aika tyytyväisiä uuteen kotiin, joitakin muutoksia vielä pitää tehdä huoneitten järjestelyn kanssa. Tässä on vähän haastava pohjaratkaisu, ja ensimmäinen suunnitelma sai vastustusta pojilta.






Olen koittanut jutella poikien kanssa muutosta ja muutoksista vähän syvällisemminkin kuin vain käytännön asioista ja huoneista, koska tuntuvat olevan vähän liiankin "cool" kaikesta, ei mietitytä mikään, ei tarvi puhua mistään. Pikkuisen saatiinkin toissapäivänä juteltua 10v:n kanssa, hyvä alku sekin. Sanoin että tässä on ollut paljon muutoksia ja isoja asioita, niin on ihan normaalia jos ärsyttää, suututtaa, hämmentää, hävettää, ihmetyttää, mitä tahansa; outoa olisi päinvastoin jos ei miltään tuntuisi.
















Ja sama juttu itsellänikin. Nyt on kulunut vielä niin vähän aikaa, että en osaa sanoa varsinkaan minun ja V:n suhteen että miten tämä toimii. Yksi ihana jutteluhetki oli anopin kanssa. Olen pienesti vältellyt V:n vanhempia muuton jälkeen, mutta nyt oli kuitenkin asiaa käydä anoppilassa. Alkuun kumpikaan ei puhunut muutosta sanaakaan, mutta sitten kun se oli mainittu niin kumpikin sai puhua ajatuksiaan siitä. Sain ymmärrystä, ja anoppi kyllä tuntee poikansa. Sanoi myös oleellisen asian, jota V ei voi itsessään myöntää tai nähdä.

Instagramiin olen postannut joitakin kuvia uudesta kodista sekä kukkakuvia (unelmiajasuuntaviivoja), saa käydä katsomassa. :)

Muurikello

Uutta kotia katsomassa

Me ollaan päädytty nyt kuitenkin siihen, että muutetaan erilleen. Kävin tänään katsomassa asuntoa. Se oli hyvä, joskin pieni: kaksi makuuhuonetta, ja meitä siis muuttaisi sinne minä, 10v, 12v ja taapero. Olisin valmis muuttamaan siihen heinäkuun alusta, ja alustavasti siten sovittiin, vaikka vuokrasopimusta ei vielä allekirjoitettu. 

Muuttamisasia tuntuu... kysymysmerkeiltä. Alkaen siitä, että asunto ei ole vielä varma. Millaiseksi meidän elämä ja asuminen siellä muodostuu? Kaikenlaisia käytännön kysymyksiä kuten "Mistä meille pöytä?", "Miten me mahdutaan sinne?" jne. Taloudellisia kysymyksiä. Miten meidän perheen jutut ja avioliitto? Epävarmuutta ja epätietoisuutta. Jännitystä, levottomuutta.

Mitä tältä asialta toivon... Paljonkin, uutta ja hyviä asioita meille. Ehkä joskus kirjoitan siitä lisää, mutta tämän hetken fiilis on enemmän tuollainen mitä ylempänä kirjoitin.

Korona-aika aiheuttaa muutoksia, hyviäkin

Nyt on kolme viikkoa takana tätä rajoitetumpaa elämää. joten sitä pystyy jo vähän syvällisemmin tarkastelemaan. Monenlaisia havaintoja ja pohdintoja olenkin tehnyt. Kotiin ja perheeseen keskittyminen ja menojen, aktiviteettien ja sosiaalisten kontaktienkin rajoittaminen on meidän perheelle ollut kuin lääkettä. Meidän perheenjäsenten kaikkien keskinäiset välit on menneet parempaan suuntaan. Se, että jos kotona ärsyttää, on tylsää, menee huonosti, voi huonosti, ja ei pystykään lähtemään muualle, onkin saanut aikaan yllättävää muutosta. Suunta, mihin päin pyrkii ja mihin keskittyy, on kääntynyt enemmän tämän talon seinien sisäpuolelle, ja meihin kaikkiin kuuteen sen sijaan, että ratkaisu löytyisi ulkopuolelta. Uskallan jo kirjoittaa, että meidän perhetilanne on menossa parempaan suuntaan.

Ihmisten näkeminen on rajoitettua, mutta olen kiitollinen kaikesta yhteydenpidosta, joka kuitenkin ON mahdollista nytkin. Ja minun ajatus on, että tärkeät ihmiset eivät häviä mihinkään, vaikka heitä ei voisi nyt nähdäkään!

Piristystä ja kunnolla väriä :)

Virkistävää vaihtelua oli metsälenkillä käynti eräänä päivänä.

Rakeita.

Hiihtoloma loppuviikko

Hiihtolomaviikko meni ihan mukavasti. Vuokatin kävijät olivat tyytyväisiä lasketteluihinsa ja mökkeilyihinsä.

10v meni keskiviikkona mummille (vuorostaan), olivat käyneet uimahallissa ja serkkujen kanssa mäkeä laskemassa. Perjantaina ajelivat mökille.

Lauantaina suuntasin minäkin auton nokan kohti mökkiä taaperon ja 12v:n kanssa. Mökillä meitä odotti pizza ja jälkkäriksi jäätelöä ja mansikoita. :) Sitten mäenlaskuun ja illalla saunaan. Hyvin nukuttiin yö mökillä. Sunnuntaina päivällä ajeltiin takaisin kotiin.

Mummin joulutähti on vielä näin hyvä!

Kisuli

Tällaisen kuvaviestin lähetti 12v Vuokatista.

Hiihtoloma

Kuusiaitaa ja ulkosaunan kattoa :)

1.3.2020

Meilläpäin koululaisilla on nyt alkamassa hiihtoloma.

Meillä on nyt jokaisella vähän erilaiset hiihtolomaviikon suunnitelmat. 2/6 meistä lähtee keskiviikosta sunnuntaihin Vuokattiin mökkeilemään. 12v lähtee torstaina kaverin kanssa 4H:n laskettelureissulle - myöskin Vuokattiin. Minä olen tiistaina, torstaina ja perjantaina töissä, taapero noista päivistä kahtena päiväkodissa. Lisäksi ollaan mummin eli minun äidin kanssa suunniteltu vähän mökkeily- ja muita juttuja.

Oma toiveeni hiihtolomaviikolle on: jonkin verran omaa rauhaa. Vähän hengähdysaikaa. Juttelin asiasta äitini kanssa, ja vaikka nyt tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta esimerkiksi kokonaiseen päivään, jonka voisin viettää ihan itsekseni, niin keksittiin yhdessä kuitenkin useampikin juttu, että saisin vähän omaa aikaa tulevan viikon aikana. Huomenna mennään mummilla käymään - minä, taapero, 10v ja 12v., ja 12v jää mummille yöksi. He tulevat sitten ylihuomenna illalla meille, ja mummi jää meille joksikin aikaa.

Koska pojat 11v ja 12v ovat menossa laskettelemaan, mutta 10-vuotias ei, niin suunnittelin hänen kanssaan reissua Tampereelle pääsiäislomalla. Minusta on ihana suunnitella tulevia lomia tai reissuja, ja Tampereelta tuntuisikin löytyvän vaikka mitä jännää tehtävää ja nähtävää. On myös aina mukava jos voi välillä tehdä poikienkin kanssa jotain kahdestaan.

MAANANTAI

Mummin luona tänään syötiin lounasta, pelattiin Unoa ja pojat piirsivät ja maalasivat.

Meidän lähdettyämme mummi ja O (12v) olivat käyneet kirppiksellä ja löytäneet O:lle rullaluistimet. :)

Isoveli, pikkuveli ja sormivärimaalaus :)

Kevään suuntaviivat pohdinnassa

Viime ajat on olleet melko myllerrystä meidän perheessä ja avioliitossa, ja tunnelmat on menneet ihan laidasta laitaan. Emme voi hyvin tässä perheessä, ja ollaan mietitty ja katsottu, katsottu ja mietitty. Ja tultu siihen päätökseen, että muutamme erilleen.

Se tarkoittaa niin montaa asiaa, ja siihen liittyy niin paljon päätettäviä ja järjestettäviä asioita, mutta haluan ottaa tämän mahdollisimman "yksi pala kerrallaan". Keskittyä siihen, mikä on juuri tällä hetkellä ajankohtaista.

Asumme siis toistaiseksi tässä talossa. Minä katselen uutta asuntoa, en halua jäädä tähän jos emme asu yhdessä. Jokin ajatus mahdollisesta uudesta asunnosta on, ja muutto voisi olla ehkä alkukesästä.

Minun ja miehen suhteesta en osaa sanoa tällä hetkellä yhtään mitään. Se jää nähtäväksi... Sormukset minulla on kuitenkin vielä sormessa.

Hyvää tänään on ollut se, että olemme voineet aika hyvissä tunnelmissa tehdä yhdessä asioita. Kävimme mm. taaperon kanssa ulkoilemassa ja kävelyllä.

Ja niin: tärkeä asia! TAAPERO KAKKASI TÄNÄÄN POTTAAN! Jee! :D

Asiointia ja laatuaikaa

Hain taaperon kanssa 12v:n tänään suoraan koulusta, ja lähdettiin ajelemaan kaupunkiin asiointeja hoitamaan. Reissusta tuli mukava laatuaika- ja yhdessäolohetki poitsujen kanssa. Kävimme mm. syömässä buffetissa thaimaalaisessa ravintolassa, jossa ei oltu ennen käyty, juteltiin ja vietettiin hyvää aikaa. Taaperolle ravintolassa maistui riisi, paistettu nuudeli, kurkku, vesimeloni, kana ja suklaaleivos.

Lidlissä yhdessä käyntikin oli ihan hauskaa vaihtelua, koska meillä ei ole ihan lähellä Lidliä ja siellä tulee hyvin harvoin käytyä. Kotiin tullessa haettiin 10v samalla kotiin kaverilta (mistä oli mörtsinä kun piti hänen mielestään liian aikaisin lähteä).

Hyvän mielen yhdessäolohetket perheenjäsenten kanssa ovat minusta tosi tärkeitä. Itse tarvitsen (tarvitsisin) aika paljon myös ihan omaa aikaa, rauhoittumista ja palautumista kaikesta hässäkästä, hiljaisuutta ajatella omia ajatuksia rauhassa. Työaikani on nykyään muutaman päivän viikossa, ja se on ollut hyvä. Teen mielelläni välillä enemmän, jos pyydetään ja tarvitaan, ja onhan siitä rahallisestikin hyötyä. Mutta se ein sanominen on kyllä vaikeaa silloin, kun töitä olisi enemmän kuin jaksan tai haluan tehdä. Tänään sainkin sitä taas harjoitella, kun töissä olisi tarvittu minua huomiseksi. Olen varannut itselleni rosen-terapia -ajan yli kuukausi sitten, ja tällä hetkellä minulla olisi kyllä kovasti tarvetta omien ajatusten ja tunteitten läpikäymiseen. Toivon, että rosen-terapiasta olisi apua siihen. En ole koskaan ennen käynyt. Joten sanoin, että en tule töihin.

Marraskuisen maanantain puuhat ja puhtimietinnät

Tänään olinkin kotona lämpöilevän lapsen kanssa – terveysasemakäynnin verran poistuin kotoa. Kotipäivä on ollut siltä kannalta ihan tervetullut, että sain paremmin rauhassa tehdä asioita, joita olisin muuten päässyt aloittamaan vasta joskus illalla, tultuani töistä kotiin noin varttia vaille seitsemän ja syötyäni jotain.

Viikonloppuna kaverini soitti minulle ja kutsui tiistaina pidettävään pienimuotoisesti vauvakutsuhenkiseen naisteniltaan, sekä lisäsi minut tapahtuman suunnitteluryhmään. Suunnittelimme kuka tuo mitäkin, minä lupasin tuoda suolaisen piirakan. Kotikokki.netistä löysin tällaisen kinkkupiirakan ohjeen, tein sen muutamilla muutoksilla:

- taikinan tein 2,5 -kertaisena, kuitenkin suosittelisin tekemään sen 3-kertaisena, jos pellille tekee, koska 2,5 -kertainen annoskin oli vähän liian pieni pellilliseen.

- paprikan sijaan laitoin kirsikkatomaattia, jätin sipulin pois, ja muna-maitoon lisäsin ripauksen kuivattua basilikaa

- yksi juttu vielä, minkä tekisin toisin, jos olisin nyt tekemässä tuota. Kypsentäisin ensin uunissa pelkkää taikinapohjaa hetken, lisäisin sitten vasta täytteen ja sen jälkeen takaisin uuniin, koska nyt piti vähän ylimääräistäkin aikaa kypsentää pohjaa, ja täytteestä tuli vähän liikaa paistunut... 

Tämän päivän ”normikokkaukseksi” tein jauheliha-perunalaatikkoa, nappasin siitäkin kuvan.

Ihan pikkuisen kerkesin myös siivoilla, ja tarkoitus olisi jatkaa siivousta vielä tälle päivälle. Meillä on sunnuntaina 12-vuotissynttärit, ja olen koittanut jo hieman valmiiksi pikkuhiljaa siivoilla ja pitää jonkinlaista järjestystä, ettei sitten siivouspaniikki iskisi viikonloppuna…

Tässä tekstissä on nyt mainittuna perheenjäseniä, niin varmaan pieni perhe-esittely on tässä kohtaa paikallaan. Meidän (uus)perheeseemme kuuluu minun lisäkseni mies, kolme kouluikäistä poikaa ja vielä hännänhuippuna yksi pian puolitoistavuotias pojanvesseli.

VÄSYMYKSEN TORJUNTAA!

Kotipäivä tänään oli paikallaan myös siksi, että on ollut aika väsy ja vetämätön olo. Siitä sain ajatuksen koota pienen checklistin väsymyksen torjuntaan. Tässä on tutut perus-kotikonstit, jotka kuitenkin ainakin minulle ovat hyvinkin tarpeellinen muistutuslista. Nämä ovat myös tietyllä tavalla hyviä ensimmäisenä kokeiltavia konsteja, ja tärkeitä muistettavia silloinkin, kun väsymykseen on jokin muu syy (esimerkiksi jokin sairaus, stressaava elämäntilanne, masennus tms.).

- Rauta. On hyvä varmistaa, että saa riittävästi rautaa. Luonnollisia raudan lähteitä ovat mm. maksa, liha, täysjyvävilja, pinaatti, linssit ja pavut. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä, maitotuotteet puolestaan huonontavat sitä. 

- Vitamiinit ja hivenaineet. Monipuolinen ruokavalio, riittävästi hedelmiä, marjoja ja kasviksia!

- Kevyesti syöminen. Paljon sokeria, rasvaa ja hiilihydraatteja sisältävät ruuat väsyttävät. 

- Liika kofeiini väsyttää, ja liian myöhään nautittuna saattaa vaikuttaa yöuniin. Jos siis väsyttää, ei kannata lisätä kahvin juontia. 

- Valo! Näin marraskuussa kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan se lyhyt aika päivästä, kun on valoisaa, ja ulkoilla. Kirkasvalolamppu voi virkistää. 

- Paljon liikuntaa

- Ja ennen kaikkea, riittävästi unta! 

Itselläni on parantamisen varaa lähes kaikissa näissä… Koitan parantaa tapojani! 

Kuva: Pixabay.com